Vaikka tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet tunnistetaan yhä useammassa organisaatiossa, suurimmalla osalla suuristakaan yrityksistä ei ole vielä selkeää tekoälystrategiaa. 61N:n tekoälykonsultti Lauri Vasankari korostaa, että tekoälystä voidaan saavuttaa hyötyjä matalammalla kynnyksellä, kuin usein kuvitellaan. Avainasemassa on huomioida myös muut tekoälyn osa-alueet kielimallien lisäksi. Lue tästä blogista Laurin vinkit tekoälyn hyödyntämiseen!

Moni organisaatio on tunnistanut tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet niin liiketoiminnalle kuin suorituskyvyn parantamiselle. Silti valtaosalta suuristakin yrityksistä puuttuu tekoälystrategia, kertoo 61N:n tekoälykonsultti Lauri Vasankari. Vasankari korostaa, että tekoälyn hyödyntäminen on kuitenkin mahdollista organisaatioille matalammalla kynnyksellä, mitä usein saatetaan kuvitella. Tekoälyn mahdollisuudet pitävät sisällään paljon muutakin, kuin viime vuosina laajasti yleiseen tietoisuuteen nousseet suuret kielimallit ja generatiivisen tekoälyn.  

“Tekoälyn hyödyntämisen saatetaan ajatella vaativan valtavia resursseja tai ison organisaation puitteet, kun mediassa ovat esillä miljardipanostukset datakeskuksiin, laskentakykyyn ja toimialan yrityksiin. Näin ei kuitenkaan ole, vaan tekoälyn ja ohjelmistoautomaation mahdollisuuksista voivat hyötyä myös pienemmät organisaatiot isompien toimijoiden ohella”, kertoo Vasankari. Pienemmälläkin investoinnilla pystytään hyödyntämään matalamman kynnyksen tekoälyä toiminnan tehostamisessa, kun tunnistetaan oikeat käyttökohteet ja niihin soveltuvat menetelmät. 

Tekoälypuhe keskittyy Vasankarin mukaan usein liikaa kulloinkin trendaaviin teknologioihin ja näiden sovelluksiin, vaikka tekoäly kattaa monia, usein toisiaan täydentäviä teknologioita ja kehityssuuntia. “Tekoälystrategiaa luodessa ja tekoälyn hyödyntämisessä kannattaa huomioida myös muut tekoälymenetelmät kielimallien rinnalla. Vaikuttavuudellaan läpi lyöneen generatiivisen tekoälyn lisäksi menetelmiin kuuluu monenlaista automaatioita, datan louhintaa, hahmontunnistusta, asiantuntijatyön mallintamista, klassista luonnollisen kielen prosessointia, prediktiivistä analytiikkaa ja optimointia”, kuvaa Vasankari.  

Holistiset ratkaisut tiedon taltioinnissa ja hyödyntämisessä mahdollistavat tekoälystä saatavan arvon, kun pohjalla on onnistuneita ratkaisuja niin tietoaltaissa, pilviratkaisuissa, dataputkissa ja järjestelmäarkkitehtuureissa. Datan tuottaminen ja taltioiminen käytettävään muotoon toimii tekoälyn hyödyntämisen perustana. Hyvälaatuisesta datasta kyetään jalostamaan hyödyllisiä työkaluja ja analyyseja operatiivisen toiminnan ja päätöksenteon tehostamiseksi. Vasankarin mukaan tekoälyn hyödyntämisessä ongelma ei useinkaan ole se, etteikö tarvittavaa tietoa olisi olemassa, vaan tiedon keräämisessä, taltioinnissa ja annotoinnissa. Esimerkiksi tietoallasinfrastruktuuria rakentaessa on tärkeää miettiä, miten tietoa voitaisiin käyttää tekoälyn näkökulmasta, jotta kehitystä ja kouluttamista voidaan tehdä matalammalla kynnyksellä. 

Etenkin puolustus- ja turvallisuusala voi hyötyä tekoälystä valtavasti Vasankarin mukaan. Tekoälyparadigmat tarjoavat toimialalle useita työkaluja toiminnan tehostamiseen ja optimointiin kiihtyvässä varustelussa ja käytettävissä olevien resurssien maksimaalisessa hyödyntämisessä. Esimerkiksi vahvistusoppiminen tarjoaa potentiaalisesti laajoja käyttökohteita puolustus- ja turvallisuusalalle mahdollistaen mm. erilaisten taistelukenttätilanteiden optimoinnin sekä suunnittelun ja päätöksenteon tukemisen. Sodankäynnin kehittyessä vahvistusoppiminen on potentiaalinen keino taklata nopeasti muuttuvien tilanteiden hallintaa resurssien ja suorituskykyjen käytön optimoinnilla. Digitaalinen ympäristö mahdollistaa myös fuusioidun, reaaliaikaisen datan tehokkaan käytön kattavan tilannekuvan ja -ymmärryksen luomiseksi.  Toimialan ja toimintaympäristön osaaminen on hyvin tärkeässä roolissa tekoälyä hyödynnettäessä, jotta ymmärretään mitä sillä voidaan saada aikaiseksi ja millä edellytyksillä. 

Tekoälystrategiassa yleisesti tärkeää on Vasankarin mukaan mennä vaikuttavuus ja luotettavuus edellä. Huono prosessi ei muutu taianomaisesti hyväksi tekoälyn käyttöönotolla, mutta toimintaa voidaan tehostaa ja joissain tapauksissa uudistaa kokonaan tekoälyn myötä. Eri ratkaisujen liitospinnat ovat tärkeitä pohdinnan paikkoja, sillä tekoälyalusta ei saa jäädä siiloonsa tai sovellukset irrallisiksi optimoinneiksi, vaan tärkeää on muodostaa ja ohjata kokonaisuutta.

“Me 61N:llä toteutamme tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita tekoälyratkaisuja monenlaisiin ongelmiin ja tarpeisiin. Lähdemme ratkaisemaan ongelmia tunnistaen, mistä löytyy suurin hyöty, ja valitsemme sopivat tekoälyratkaisut tarvelähtöisesti. Yleisesti ottaen tekoäly tehostaa juuri ihmisen tekemää työtä, jolloin tärkeää on tunnistaa ne kohdat, joissa ihmisen toiminta on pullonkaulana ja mistä on saavutettavissa suurin hyöty”, kertoo Vasankari.

***

Lauri Vasankari työskentelee 61N:llä tekoälykonsulttina. Vasankarin erikoisalaa ovat koneoppimisen ja tekoälyn soveltaminen kansallisen turvallisuuden kontekstissa. Koulutukseltaan hän on sotatieteiden maisteri sekä tekoälyn ja datatieteiden diplomi-insinööri. Tällä hetkellä Vasankarilla on työn alla väitöskirja niin operaatioanalyysissa sotatieteiden puolella kuin tekniikan tohtoriopinnoissa tekoälypuolella, erityisesti vahvistusoppimiseen painottuen. Mikäli organisaationne tarvitsee asiantuntemusta tekoälystrategiasta ja tekoälyn mahdollisuuksien tunnistamisessa, Lauri ja 61N:n tiimi on valmiina auttamaan.